4.7.2009

Kyllä, kyllä - ei, ei

Lentolippujen kanssa on ollut mielenkiintoista. Paikallinen kotimaan lentoyhtiö Eznis muuttaa lentoaikataulujaan jatkuvasti. Kesäkuun puolivälissä kirjanpitäjämme osti liput Ulaanbaatarista tänne Uliastaihin tälle viikolle. Siinä välissä vaihtui kuukausi ja yllättäen myös aikataulu! Hänelle myytiin siis vajaa 2 viikkoa sitten liput tämän viikon maanantaille ja perjantaille, mutta tulopäivänä maanantaina hänelle kerrottiin, että perjantaina ei olekaan lentoa, vaan ne ovat nyt tiistaina, torstaina ja sunnuntaina!


Jouduin itse kolmannen kerran muuttamaan oman lippuni, koska edellinen lippu oli kirjoitettu maanantaille 13.7. Samoin Jaana joutui muuttamaan sukulaistensa tuloa varten ostetut liput. Ja kuinka moni muu… Lentoyhtiön toimiston tyttö sanoi, että on se heillekin vaikeaa, kun ihmiset ovat vihaisia, mutta heille ilmoitettiin 29.6. että lentopäivät muuttuvat 1.7. alkaen. Turistikausi alkanee silloin – mutta niinhän se alkaa joka vuosi!


Tämä on kai yksi merkki siitä, että Mongolia on vielä kehitysmaa. Sinänsä hyvää lentoyhtiötä pyörittävät ihmiset (liikemiehet!) elävät kuitenkin perinteisen mongolityylin mukaan: mitään ei suunnitella kovin pitkälle. He eivät ole ollenkaan oivaltaneet, että monilla kotimaan lento liittyy kansainväliseen lentoon. Eikä kansainvälisiä lentolippuja voi noin vain muuttaa. He eivät myöskään ymmärrä, että muualla maailmassa varsinkin matkustavat ihmiset suunnittelevat elämäänsä paljon pitemmälle eteenpäin.


Toinen meistä poikkeava asia, johon törmää jatkuvasti, on myönteisen vastauksen antaminen riippumatta asian todellisesta laidasta. Menen kauppaan, näen myyjän selän takana hehkulamppuja. Ne on pakattu vain ruskeaan pahviin, en siis näe wattilukua. Kysyn, onko 60 watin lamppuja. Myyjä vastaa automaattisesti: on. Sitten hän kääntyy taakseen, alkaa etsiä, ja toteaa: kas, ei olekaan. Tämä on tapahtunut monta kertaa eri tuotteiden kohdalla.


Tulimme kysyneeksi uudelta kirjanpitäjältämme, joka on perustamassa myös pientä nettipaikkaa, osaako hän opettaa tietokoneasioita. Hän vastasi myöntävästi. Sen jälkeen tulin ajatelleeksi tätä myöntävän vastauksen antamista: näinköhän mies oikeasti osaa. No, se nähdään ehkä syksyllä tai ensi vuoden puolella.


Kysyin vuokraemännältä aikanaan, onko kaapelitelevisiossa täällä englanninkielisiä kanavia. Hän vakuutti moneen kertaan, että on. Tarkensin vielä, että onko sellaisia (joita on Ulaanbaatarissa) kuin BBC World, tai Australia Network tai National Geographic. ”On, on, siinä on 36 kanavaa, voit vaikka tulla meille katsomaan.” Ilahduin ja ajattelin, että kaapeli-tv kannattaa ottaa. Sitten hänen 17-vuotias tyttärensä alkoi käydä englannintunneilla. Kysyin häneltä samaa asiaa. ”Ei ole, siinä on 27 kanavaa, ja pelkästään mongolin, venäjän ja kiinankielisiä.” Katsovat samassa kodissa samaa televisiota…


Olen siis alkanut suhtautua epäilevästi kaikkiin paikallisten antamiin myöntäviin vastauksiin, koskivat ne mitä asiaa tahansa! Tosin monissa kaupoissa käy myös toisinpäin. Kun kysyy onko jotain tuotetta, myyjä vastaa hetkeäkään miettimättä, ettei ole. Sitten oma katse osuu huomaamaan kysytyn tuotteen hänen selkänsä takana, ja hän vain kohauttaa olkapäitään ja myy sen. Tai kun työtä varten ostettaessa täytyy aina kysyä, saako teiltä leimatun kuitin (kassakoneitahan täällä ei ole kuin kahdessa pikkumarketissa), saattaa myyjä sanoa samalla tavalla: ei saa, ei ole. Kun hetken itse inttää, että yleensä tällaisissa liikkeissä saa kuitin, niin myyjä vihdoin vaivautuu katsomaan tiskin alle: Kas, onhan täällä kuitteja!


Olen ollut täällä vuoden ja 9 kk. Aiempaan minääni verrattuna minusta on tullut jo melko lailla – miten sen nyt sanoisi – joustavampi tai välinpitämättömämpi tai ei niin kovin usein hermostuva. Tilattiin toimiston rullaverhot Ulaanbaatarista. Tekijä oli päättänyt omin nokkineen, että ei tee juuri sen mittaisia kuin tilattiin, vaan vähän kapeammat. Me nimittäin halusimme ne reilummin ikkunoita leveämmiksi. Ei niitä rullaverhoja voi sinne 1000 km:n päähän palauttaakaan niin kuin meillä Suomessa kai tehtäisiin. Joko vaadittaisiin rahat takaisin tai uudet tilatun mittaiset tuotteet. Minkäs täällä teet, paljon täytyy vain sietää ja sulattaa ja katsoa läpi sormien – tai purkaa blogiin! :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kauppiaat taitavat olla samanlaisia kaikkialla - jopa Suomen Virroilla! Soitin expert-kauppiaalle ja kysyin, minkä merkkisiä liesiä on kaupassa juuri nyt. Oli kolme erilaista, joten ajoimme Virroille emmekä naapuripitäjään. Nähtävillä oli vain kaksi, mutta kolmas oli kuulemma alakerrassa. Päädyin kolmanteen ominaisuuksiensa vuoksi. Kas kummaa, ei sitä ollutkaan! Jouduin siis ostamaan huonomman, jollaista en missään tapauksessa olisi halunnut, koska oli lähes sulkemisaika ja edessä paluu Pääkaupunkiseudulle samana iltana.

Vaan täällä on valinnanvaraa - seuraava kodinkone ostetaan Ruovedeltä! Sinulla ei sellaista mahdollisuutta ole...

Toivottavasti törmäämme pian Helsingissä!

Merja