Täällä ei vielä oikein tahdo tottua siihen, että kaikki on lähellä. Asun käytännössä tämän pienen kaupungin pienessä keskustassa. Korkeimmat talot ovat 4-kerroksisia eikä niitäkään ole kovin montaa. Keskusta-alueella kaikki näyttää olevan 1-2 kerroksista. Kadun yli mennessä ei tarvitse pelätä henkensä edestä – autoja kun on joskus jopa neljä samalla kadulla yhtä aikaa! Alla vasemmalla on se pääkatu lauantain rauhassa. Oikealla oleva sika ei ole täällä ainoa, näen niitä välillä ekan kerroksen asuntoni ikkunasta omalla pihalla. Myöhemmin lisää.
23.9.2008
Laajakaista on!
Täällä ei vielä oikein tahdo tottua siihen, että kaikki on lähellä. Asun käytännössä tämän pienen kaupungin pienessä keskustassa. Korkeimmat talot ovat 4-kerroksisia eikä niitäkään ole kovin montaa. Keskusta-alueella kaikki näyttää olevan 1-2 kerroksista. Kadun yli mennessä ei tarvitse pelätä henkensä edestä – autoja kun on joskus jopa neljä samalla kadulla yhtä aikaa! Alla vasemmalla on se pääkatu lauantain rauhassa. Oikealla oleva sika ei ole täällä ainoa, näen niitä välillä ekan kerroksen asuntoni ikkunasta omalla pihalla. Myöhemmin lisää.
15.9.2008
Muutto menossa
Viikonloppuna vietimme työntekijäretkeä yön yli Terelzin luonnonsuojelualueella jurtissa. Siellä jopa näki syksyn keltaista väriä hienosti. Surullista vain oli oma huolimattomuuteni: laskin kameran käsistäni johonkin, luultavasti lauantain lounaspaikan ikkunalaudalle – ja unohdin sinne. Jokuhan sen sieltä jo ehti viedä ennen kuin huomasin virheeni. Suomessa kai vielä yleensä löytäjä antaisi kameran tarjoilijalle talteen – tai juoksisi perään jos heti näkisi. Täällä niin ei juuri tapahdu. Nyt on sitten kameran ostaminen edessä. Viime viikolla Jämsästä täällä olleet vieraat olivat vertailleet hintoja ja todenneet, että aika lähellä Suomen hintoja ovat kamerat. Viikko sitten oli tässä lähellä 45 km:n päässä meidän toisen seurakuntamme uuden – pienen ja vaatimattoman – seurakuntatilan vihkiminen. Sieltä otettuja kuvia en ollut ehtinyt siirtää tietokoneelle – enkä tietenkään niitä ”ainutlaatuisen upeita” luontokuvia viime viikonlopun retkeltä. Kukaan kun ei nyt pääse todistamaan, olivatko ne niin upeitakaan...!
Vuokraemäntä tulee myös tässä kohta tarkistamaan, että asunnossa on vielä kaikki se mitä pitääkin ja ettei mitään ole tuhottu. Sitten illalla on Marttiloiden kotona kodinsiunaaminen ja seurat. Onneksi saan jättää asunnon siivoamisen toimistollamme käyvän siivoojan tehtäväksi – tietysti itse maksaen sen. Helpointahan se onkin kun kaikki ylimääräinen roina on poissa ja hän saa rauhassa tehdä.
Lankanumero – jos joku on siihen yrittänyt soittaa – ei siis keskiviikosta alkaen enää toimi. Ei se juuri ole toiminut tähänkään asti. Seinästä tuleva johto on liitetty puhelimesta tulevaan johtoon jollain tökötillä, joka useimmiten ei pidä lankoja tarpeeksi tiukasti kiertyneenä toisiinsa – ja puhelin on mykkä. Kännykkänumero pysyy samana.
Kesän aikana täällä on maalattu aika monia julkisia rakennuksia kaiken värisiksi.
Tällaisia "ihanuuksia" vailla siellä Arhangaissa sitten ainakin ollaan...
2.9.2008
Koneilla kaikki vaivat pois!
Saimme sinapinväriset "hoitoasut" yllemme. Ensin yksi kone skannasi elektronisesti koko kehon ja ilmoitti sitten, mitä pitäisi tehdä – jos mitään – painon, paremman rasva-, neste-, suola- ja mineraalitasapainon hyväksi. Valitettavasti tulostinyhteyttä ei vielä ollut, joten en saanut sitä viisautta talteen... Oli koneellinen jalkaterähieronta (kuva alla) ja ”myrkkyjen poistaminen elimistöstä” vaimean sähköhoidon avulla (näkyy osittain toisessa kuvassa alla). Jalat olivat vadissa, johon oli sekoitettu veteen jotain suoloja, molemmissa käsissä sähköpatukat ja myös vadissa joku sähkömötikkä. Lievä sähkövirta siis kiersi kropassa. Miksi vesi muuttui vähitellen lähes mustaksi? Heidän selityksensä on, että mitä mustemmaksi vesi muuttuu, sitä enemmän myrkkyjä kehosta poistuu...
Selkähieronta koneellisesti vaakatasossa. Selän alla takaraivosta häntäluuhun edestakaisin liikkui melkoisen "vahva" mötikkä. Säärihieronta koneellisesti (kuva alla) samoin vaakatasossa sääret koko pituudeltaan vähän kuin kalastussaappaissa. Kone täytti ”saappaat” ilmalla vuorotellen eri kohdista samoin kuin verenpainetta mitattaessa käsivarren ympärille kiinnitetyssä ilmatyynyssä. Tässä täyttyminen vain tapahtui tietyllä rytmillä ennalta määrätyn ajan. Jotakin jalkojen kautta vaikuttavaa (kaikki taudit parantavaa!) laitetta he eivät tahtoneet saada toimimaan halutulla tavalla. Siinäkin laitteessa oltaessa istuttiin samalla istuimella, jonka sisällä oli tiiliskiven kokoinen kuuma nokjoo-kivi.
Paikan nimi on siis Nokjoo, joka tulee jostain aivan erityislaatuisesta kivilajista, jota on kuulema olemassa koko maailmassa vain yhdellä alueella Etelä-Koreassa. Kivi kuumennetaan heidän mukaansa 1380 C-asteeseen (siis oikeasti tuhatkolmesataa...). Kivi sijaitsee keskellä saunanomaista huonetta. Huoneessa on tarkoitus seistä – välillä kääntyillen - 15 minuuttia. Kivestä huokuva hyvä vaikutus (?) ulottuu 15 cm ihosta sisäänpäin. Ei meistä kukaan kyllä kestänyt sitä kivikuumuutta kuin ehkä max. 5 minuuttia. Johan siinä grillautuu pihviksi! Sitten oli lattialla kuumilla patjoilla makoilua siihen tarkoitukseen varatussa huoneessa. Se oli muuten ainoa paikka, missä ihminen teki jotain hoitoa – liikutti sähköistä hierojaa pitkin selkää. Koko lysti maksoi noin 14 euroa. Idea on, että siellä voi olla vaikka koko päivän sillä rahalla ja kiertää pisteestä toiseen, meillä meni 4 tuntia, josta osa siihen, että työntekijä tappeli laitteiden kanssa. Saunaa ei ole. Eikä suihkuunkaan kuulema saa mennä ennen kuin seuraavana päivänä, ettei kuuman kiven ym. hyvä vaikutus mene pilalle... Ai niin, kuuluihan hintaan myös puoli kupillista jotain lähes kamalan makuista kymmenistä yrteistä
sekoitettua terveysjuomaa sekä vapaasti vettä Suomessakin työpaikoilla ja mm. pankeissa tutuista "lähdevesi"säiliöistä.


