Niin, täällä on tosiaan satanut perjantaista lähtien aika paljon. Tai ei nyt niin kovin paljon, mutta kun viemärit eivät vedä eikä kaupungissa kivikova maa ime, niin vettä on joka puolella, paikoin tulvaksi asti. Jopa yleensä täysin vedetön jokikin virtaa - ainakin jonkin päivän ajan. 
Viime torstaina kielikoulu järjesti retken Gatshuurtin kylään. Silloin aurinko paahtoi tosi helteisesti. Meille esiteltiin jousiammunnan saloja - sehän on yksi kolmesta urheilulajista, jota täkäläisten kuuluu osata: kilparatsastus, paini ja jousiammunta.
Ensi sunnuntaina täällä on eduskuntavaalit. Joka ilta moneen kertaan soi ovikello, kun mainostenjakajat kiertävät ovilla. Täällä ei ole postiluukkuja tai -laatikoita. Eikä sen puoleen postinjakajiakaan! Jos tulee postia, se pitää mennä hakemaan postista. Jonkun täytyy siis ilmoittaa, että postia on lähetetty. Paitsi jos sitä tulee sen verran usein, ja ihminen on sen verran varakas, että on varaa vuokrata postilokero. Mainostenjakajat eivät kuule ovikelloni soimista oven ulkopuolelle, joten he eivät tiedä, soiko se oikeasti. Useat kellot kun eivät soi. Niinpä he koputtavat ovelle pitkään ja sinnikkäästi - useimmille oville. Mahtaa siinä olla rystyset kipeänä illan jälkeen. Olen lakannut avaamasta heille ovea, koska he eivät kuitenkaan anna mainoksia minulle, ulkomaalaiselle. Hukkaanhan se menee! Tosin koulun rehtorinainen kertoi, että hän tutkii ensin, millaiselle paperille mainoslehtinen on painettu ja onko siinä yksivärisiä pintoja. Jos on hyvä paperi, jossa on jotain kokonaan valkoista tai yksiväristä, hän ottaa sen - sellaiselle on käyttöä koululla!Vaaleissa valitaan 76 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Ehdokkaiden joukossa on kuulema neljä kristittyä. Täkäläinen tapa on, että ehdokkaat (jos vain rahaa riittää) yrittävät saada aikaan pieniä parannuksia omalla alueellaan – sellaisia, jotka ovat kaikkien nähtävissä – jotta ihmiset äänestäisivät heitä. Joku pieni kadunpätkä asfaltoidaan, suuren pihan leikkialueen keskelle ilmestyy uusi aurinkokatos, jonka alla on pöytä ja penkit, tai entiset piharakenteet maalataan jne. Ihmiset sanovatkin, että vaalit saisivat olla joka vuosi, koska vain niitä ennen tapahtuu edes pieniä todellisia asioita. Vaalien jälkeen suuret lupaukset unohtuvat saman tien. Missähän maassa näin ei ole... Ja kansanedustajien lapset kuulema kaikki opiskelevat ulkomaisissa yliopistoissa. Milläkö rahalla? Korruptio rehottaa ja kaiken saa virastoissa ja ministeriöissä tapahtumaan, jos suostuu maksamaan lahjuksia.
Jossain talven blogissa oli kuvia Gatshuurtista, jossa kävin useamman kerran kävelemässä joen jäällä. Tässä on nyt kesäkuvia sieltä, tosin sateisen harmaana viime lauantaina.
Kävimme ystäväni kanssa kuvassa etäällä näkyvässä jurtassa juomassa maitoteet ja jutustelemassa. On hauska tapa kun voi noin vain mennä ventovieraille kylään ja aina otetaan vastaan. 
Enhän minä juuri mitään puhunut, mutta olin tosi onnellinen kun ymmärsin vanhan puolikuuron papan puheesta sentään jotain. Mitä papalla oli mielessä? Luki vaalimainoksia parhaillaan ja puhui siitä, mistä kaikki muutkin: ruoan hintojen valtavasta noususta.Blogi jääkin tämän jälkeen lomalle heinäkuuksi. Ellei nyt sitten satu jotain kirjoittamiseen innostavaa... Olen Suomessa 27.6.-1.8. joten kuulumisiin elokuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti