Jesajan sanat pätevät edelleen

Kieliopettaja sanoi, että tämä on jo kesäkuukausi – vaikka talvivaatteita piti uudelleen kaivaa esille. Julkisten rakennusten lämmitys loppui kuun alussa, asuintalojen 15.5. – ulkolämpötiloista huolimatta. Työkaverini Sanna sanoikin, että Mongolian kylmimmät kuukaudet ovat toukokuu ja lokakuu – sillä lämmitys pannaan päälle 15.10. säistä huolimatta. Kielikouluun on taas pitänyt viedä erikseen lämpimät vaatteet sisällä istumista varten.

Perjantaina oli venäläisten voitonpäivä. Kielikoulun lähellä asuu paljon venäläisiä, koska venäläinen koulu on myös siinä lähellä. Yhden kerrostalon parvekkeelta kaikui täysillä venäläinen kuorolaulu. Ei mitään nykypoppia vaan kunnon jykevää, neuvostoaikaista paatosta – koko naapuruston iloksi! Venäläistä itsetuntoa ei voine väittää heikoksi.

Tässä kuussa on liikennettä Suomen ja Mongolian välillä paljon. Pari ystävää palaa lomiltaan pian, yksi työkaveri lähti juuri, kristillisen Perheradion talon viimeistelytöihin tuli miehiä alkuviikosta ja talon vihkiäisiin 26.5. tulee myös joukko suomalaisia. Talohan on suurelta osin suomalaisin talkoovoimin rakennettu. Päävastuussa alkupuolella ollut Kalevi Marin selitti tässä viikolla, että ikkunoiden eteen tarvittavien kaltereiden asentamista hän ei uskaltanut jättää paikallisten käsiin. Työ vaatii sellaista tarkkuutta, että sitä ei tahdo täältä löytyä. Ja siinä poraamisessa tehdyillä virheillä voi pilata koko rakennuksen. Joten Suomesta tuli kaksi talkoolaismiestä tekemään homman oikein.

Tässä roskaisessa kaupungissa oli ilo nähdä yhtenä päivänä koululaisia siivoamassa joenuomaa. En usko, että joenuomaa varsinaisesti kukaan käyttää kaatopaikkanaan. Mutta tuuli kuljettaa kaduilla ja pihoilla olevista – koirien ja osin ihmistenkin hajottamista – jätekasoista kaikkea kevyempää kaikkialle. Kovin moni rutiköyhä ihminen myös penkoo näkösällä olevia jätteitä – ja jättää roskat levälleen – löytääkseen kierrätettävää lasia tai muovia. Ne kun myydään edelleen lähes yhtä köyhille vastaanottajille, jotka vuorollaan saavat niistä maksun raaka-aineen kerääjiltä.

Pari kuvaa yhdestä tämän kaupungin buddhalaisluostarista tai temppelistä nimeltä Gandan. Luin juuri Jesajan kirjaa ja siellä (Jes. 44:14-20) ovat aika raa’at sanat, tähän maahan sopivat, joista tässä vain osa: ”Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita, valikoi metsästä tammen tai rautatammen… näin hän saa polttopuuta… lämmitelläkseen… paistaakseen leipää. Siitä hän myös valmistaa jumalan, jonka eteen heittäytyy, siitä hän tekee patsaan, jota sitten kumartaa. … Hän rukoilee sitä ja sanoo: - Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani! Mitään he eivät tiedä, mitään eivät ymmärrä… Pölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa?” Kun tätä maata katsoo, huomaa, ettei parantunut elintaso tai kohonnut sivistystaso muuta ihmistä. Yhä edelleen Jesaja voisi tulla lähes 3000 vuoden takaa tänne sanomaan samat sanat. Me olemme täällä kertoaksemme heille sen, mitä Jesajakin aikanaan Jumalan sanoina: ”Ei ole muuta jumala kuin minä… Kääntykää minun puoleeni, maan kaikki ääret, antakaa pelastaa itsenne, sillä minä olen Jumala, eikä muuta jumalaa ole.” (Jes. 45:21-22)

Huomenna maanantaina alkaa kielikoulusta 2 viikon harjoittelujakso. Olemme silloin itse valitsemissamme paikoissa aamupäivät puhumassa kieltä tavallisten ihmisten kanssa. Jännittää hiukan, että miten selviän. Tosin opettajan saa mukaan vaikka joka päivä, jos haluaa. Kirjoitan harjoittelusta seuraavaan ystäväkirjeeseen ensi viikon lopulla. Jos muuten et vielä ole Kylväjän tai minun työni tukijoita mutta voisit sitä harkita, niin ota yhteyttä minuun sähköpostitse aasian_auringossa@hotmail.com ja lähetä yhteystietosi. Vastaan sinulle ja laitan tietosi eteenpäin järjestölle. Alat saada sekä postia minulta että Kylväjä-lehden. Pyrin kirjoittamaan ystäväkirjeissä (noin kerran kuussa, saa sähköisesti tai paperina) eri asioista kuin tässä blogissa.