Varastettu lompakko, vodkakuolemat ja pressan uv-puhe

Vieressä kuva keskusaukiolta eli Sukhbaatar-aukiolta. Tuo ei ole täkäläisittäin joulukuusi vaan muovinen "Uudenvuodenpuu", tilattu Pekingistä, ja koristeltu lasten ja nuorten taideteoksilla. Ks. toinen kuva blogin lopussa.

Miten tuntuukin, että tänään on vain huonoja uutisia (vaikka mieli ei ole maassa), itseltä pientä ja Mongoliasta vähän suurempaa. Aloitetaan läheltä omaa napaa… suunnilleen sillä kohtaa selkäpuolella nimittäin yleensä sijaitsee repussani lompakko. Ei missään ulkonevassa sivutaskussa vaan ihan siellä sisällä. Olin juuri käynyt yhden pienen liikekeskuksen alakerran liikkeessä ostamassa kansion, jossa säilyttää cd/dvd-levyjä lokeroissa. Ja laittanut lompakon tuotteen mukana reppuun. Ja vetoketjun kiinni. Menin suoraan kadulle, kävelin tasan yhden korttelin matkan keskustan tavarataloon. Suoraan ulko-ovelta hisseille. Yksi ihminen odotti ennen minua. Hissiin tuli yhteensä 4 ihmistä, minä reppu seinää vasten, koska menin sisälle ensimmäisenä. Neljänteen kerrokseen ostamaan vihdoin sähkövatkainta. Kun otan repun selästä, huomaan, että toisen puolen vetoketju on lähes alas asti auki! Miten voi olla?? Ja reppu tietysti teillä tietymättömillä. Enkä minä huomannut missään mitään. Kadulla ei ollut tungosta, kävelen reippaasti – missä ihmeen välissä joku ehti repulleni. Sen täytyi olla joku, joka seurasi asiointiani edellisessä liikkeessä, joka on siis vähän kuin kauppahalli ja kansaa liikkuu paljon. Visa-kortti meni, samoin se melko tuore kauppaketjun bonuskortti ja rahaa ehkä 30-40 euron edestä. Visa-kortin jälkeen melkein eniten harmitti sen lompakon menetys. Ryntäsin tietysti taksilla toimistolle (jossa oli joku tuomassa rahaa ulos kyydin maksuksi) ja sieltä kotiin soittamaan Skypellä Visa-kortti kadonneeksi. Sain sen tehtyä alle tunnissa kortin katoamisesta, joten elän toivossa, että varas ei ehtinyt käyttää korttia – ainakaan kovin paljoa… Oli muuten kolmas Visa-kortti vähän yli neljän kuukauden aikana! Englannissa oli kortti pudonnut ruokakauppaan ja ehdin sulkea sen. Täällä heti alussa kortti hävisi jonnekin, putosi kai ohentuneesta lompakostani. On se tuo Skype hieno juttu! Onneksi olin ehtinyt ostaa siihen juuri lisää aikaa lankapuhelimiin soittamiseksi. Uuden kortin tuloon kun menee vähintään 3 viikkoa.

Sitten niitä isompia ikäviä uutisia. Olin lounaalla belgialaisen miehen omistamassa vähän länsimaalaistyylisessä kahvilassa tänään. Syötyäni työntekijä tuli pyytämään, että kirjoittaisin hänelle englanniksi lauseen, jossa kerrotaan, että kaikki alkoholin myynti ja anniskelu on kielletty koko Ulaanbaatarissa epämääräiseksi ajaksi. Että ihmisiä on kuollut juotuaan myrkyllistä vodkaa. Näytti vielä olutkylmiönsä, jonka poliisi oli sinetöinyt kiinni hirveiden uhkausten kera - ja käynyt neljä eri kertaa eilen tarkistamassa pienen kahvilan (jossa ei edes myydä väkeviä juomia). Ostin heti englanninkielisen UB Post -lehden ja siellähän se lukee: Torstaiaamuun mennessä on 14 ihmistä kuollut myrkyllisen alkoholin johdosta ja 79 on sairaaloissa. Katastrofi alkoi uudenvuodenpäivänä edellisen illan yleisen juomisen jälkeen. Myrkytysoireet ilmenevät lääkäreiden mukaan 10-30 tuntia myrkyllisen vodkan nauttimisen jälkeen. Nyt on pidätetty mies, joka on myynyt yhdelle vodkan tuottajalle 600 litraa metanolia, joka oli tarkoitettu vain teollisuuskäyttöön. Hän on selittänyt ostaneensa tuon erän jo 2 vuotta sitten kahdelta kiinalaiselta. Niinpä kaikki vodkan myynti on kielletty pääkaupungissa toistaiseksi. Kieltoa noudetaan vähän miten sattuu. Tavaratalon ruokaosastolla ainakin alkoholiosasto oli auki, en tarkistanut, oliko vodkamerkit poistettu hyllyistä. Meidän lähimarketissa (samaa ketjua) koko alkoholiosasto oli suljettu. Lehden mukaan pelkästään UB:ssa on yli 40 vodkatehdasta.

Kerronpa tähän samalla mitä muita uutisia lehdessä on:

4Pääministeri kehottaa valtion virastojen työntekijöitä välttämään kalliiden ja paljon polttoainetta kuluttavien kaupunkimaastureiden hankkimista. Valtionhallinnolla on UB:ssa yli 700 ajoneuvoa, joissa on erityisvapauksia suova UB3-rekisterikilpi. Ne poistetaan ja muutetaan tavallisiksi kilviksi.
4 Maan länsiosissa on ollut heti joulun jälkeen paha talvimyrsky, tuulet jopa 28-34 m/s, lunta on tullut jopa 27 cm, paimentolaisia on kateissa. (Jouluviikolla ei ilmestynyt lehtiä, siksi uutiset tulevat kerran viikossa ilmestyviin lehtiin näin myöhään.)
4 Tästä kuusta alkaen mongolialaisilla on mahdollisuus asuntolainaan valtion lainaohjelman turvin, enintään n. 15 000 euroa vastaava määrä, enintään kaksiota varten joka on ensiasunto, vuotuinen korko 11%.
4 Tilastoja mongolialaisista ulkomailta (ei käy selville miltä ajalta tilasto on): 71 kuoli ulkomailla, 192 teki rikoksen ja heistä 114 on vankilassa ulkomailla. N. 120 000 mongolialaista asuu yli 30 maassa pysyväisluonteisesti. 800 000 mongolialaista on matkustanut ulkomaille. Mongolialaisilla on viisumivapaus 20 maahan.

Ja lopuksi presidentti N. Enkhbayar’in keskiyöllä 31.12. pitämästä uudenvuodenpuheesta, joka ilmeisesti on The Mongol Messenger –lehden etusivulla kokonaan: ”Itsenäiset Mongolian kansalaiset! On ilo tavata teidät kaikki perheiden ja ystävien keskellä, joulukuusen ympärillä ja kakuin ja shampanjoin katettujen pöytien äärellä.” – Sitten hän listaa kuluneen vuoden saavutuksia, joista yksi on: Vuonna 2007 karjaeläinten määrä ylitti ensimmäisen kerran 40 miljoonan. Bruttokansantuote nousi, valtion budjetti on plussan puolella, palkat ja eläkkeet nousivat jne mutta silti kaikilla ei ole tänään edessään kakkua ja shampanjaa. Hän vieraili USAssa ja sai mukaansa 285 milj dollarin avun presidentti Bushin allekirjoittamana. Se tullaan käyttämään rautateiden, terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja omistusoikeuksien kehittämiseen (?). ja ”toivon, että tämä apu toimii tehokkaasti tärkeimpien eli työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi.” Hän myös mainitsee nimeltä viisi kesäolympialaisiin valmentautuvaa urheilijaa ja toivoo, että he ”saavuttavat olympiavoittoja ja kohottavat Mongolian kunnian korkeammalle.” Loppupuolella hän toteaa, että ”verratessamme itseämme toisiin, on totta, että meitä on vähemmän kuin joitakin ja olemme köyhempiä, mutta meillä on loistava historia ja kulttuuri. Jos elämme ilman tavoitteita, vastuuntuntoa ja ystävällisyyttä, pysyvät tämän päivän vaikeudet ikuisesti. Teidän presidenttinänne toivon, niin kuin tekin toivotte, että meillä on oikeat suuntaviivat hyvää tulevaisuutta varten, halua saavuttaa tavoitteemme, rohkeutta ja kestävyyttä, sinnikkyyttä ja ystävyyttä. Mongolia kehittyy ja mongolialaiset elävät onnellisina. Toivon, että vuonna 2008 pystymme tarjoamaan nuorille hyvän koulutuksen, eläkkeet eläkeläisille, korkeat palkat työntekijöille, tuloja yrityksille, investointeja talouselämään ja onnellisuutta kaikille!”

Tässä mihinkään aiheeseen sopimaton kuva kun kerrankin osuin tällaiselle paikalle.... Näitä kokonaisia jäisiä ruhoja kantavia ihmisiä näkee usein, mutta en koskaan ehdi kaivaa kameraa esille. Tämä mies taisi odottaa kyytiä ja nojaili aikansa kuluksi - sikaan!