Yli 200 sanaa hevosen väreistä

Kävipäs nolosti! Olin vahingossa laittanut edellisen (23.11.07) kirjoitukseni englanninkieliseen blogiini! Ja vasta tänään yksi ystävä siitä ystävällisesti mainitsi!! Joten tässä alla on noin 10 päivää vanha kirjoitus ehkä päivän ajaksi, sitten laitan uuden, johon tulee taas joku kuvakin.

23.11.07
Ei niitä kovia pakkasia vielä tullut sen enempää - onneksi. Viime sunnuntaiyönä satoi pari senttiä lunta. Oli aivan ihanaa nähdä aamulla kirkkaassa auringossa hohtava valkoinen lumipeite kaikkialla. Siitä on vieläkin, perjantaina, rippeet jäljellä. Täällä ilmasto on niin kuiva, että lumi ei auringonpaisteessa sula loskaksi vaan haihtuu ja ikään kuin kuivuu vähitellen. Tänäänkin taivas on vähän harmaa – ehkä tulisi lisää lunta. Toivon niin. Kauniimman maiseman lisäksi se peittää ja vähän tiivistää kuivaa maa-ainesta. Vaikka tosin se myös aiheuttaa liikennekaaoksen! Ei ole talvirengaspakkoa, siis ajetaan kesärenkailla kesät talvet. Ei ole katujen hiekoitusta tai suolausta. Siis se vähä lumi painuu hetkessä ohueksi tiukaksi – ja hyvin liukkaaksi – kerrokseksi ajoradan pintaan – ja pelti kolisee. Onneksi koulumatkaa on vain 3 km, ettei ole pakko istua mihinkään kulkuneuvoon pelkäämään.

Ilmaston kuivuudesta seuraa myös, että täällä ei ole autojen eikä muunkaan ruosteongelmia. Ja vaikka niitä vesivahinkoja, jollainen minullekin sattui yläkerran keittiöstä, sattuu kuulemma tosi usein, ei asunnoissa kuitenkaan ole mitään laajaa homeongelmaa. Minunkin keittiöni kuivui aika nopeasti. No, meidän seurakunnan tilassa on homeongelma. Se ei olekaan asunto, vaan maan pinnassa sijaitseva entinen kauppatila, jonka putkistoja ei ilmeisesti alunperinkään ole rakennettu kovin huolellisesti. Rakennus on siis rivitalon näköinen yksikerroksinen pelkästään liiketiloiksi rakennettu ja seurakunta toimii yhdessä niistä.

Kielikoulussa eilen tuli esiin hauska tiedonmurunen. Sanastossa oli vaatekappaleita ja minulla on tumman beigen värinen lippis. Opettaja kysyi englanniksi, mikä tuon lakin väri on englanniksi. Vastasin, että beige (se on sama sana suomeksi ja englanniksi, lausutaan vain beez). Hän totesi, että mongolinkielessä on nimet vain seitsemälle perusvärille. Esim. ”oranssia” ei ole, vaan se on ”puna-keltainen”. Mutta kielessä on yli 200 sanaa, joilla kuvataan hevosen väriä!! Hevosethan ovat aina olleet ja edelleen ovat maaseudulla sekä elämisen että monesti myös kulkemisen perusedellytys.

Kristillisen perheradion Wind FM:n rakennus on koulumatkani varrella. Siis se, jota suomalaiset ”kirveskristityt” käyvät edelleen talkoilla rakentamassa. Radiotalon vastaanotossa on iltaisin klo 15-23 työssä Njamsa-niminen opiskelijatyttö. Hän lukee yliopistossa laki ja englantia. Englannintehtäviä näyttää olevan aika paljon. Tutustuin häneen käydessäni katsomassa rakennustöiden edistymistä. Enkä voinut vastustaa kun hän pyysi, että jos joskus ehtisin, niin tulisinko auttamaan häntä englannin kielen kanssa. Tiistaina istuin sitten reilun tunnin verran hänen kanssaan. Elämä on täällä todella monelle todella kovaa. Njamsa on omassa koulussaan klo 8-14.50 ja radiotalolla ma-pe 15-23 sekä lauantaisin 14-19. Tosin hänen työnsä on niin rauhallista, että hän sentään ehtii ja saa opiskella työpaikalla. Radiotalon pomo Bat osui myös vastaanottoon minun ollessani siinä. Olen tavannut hänet ennenkin, hän puhuu sujuvasti englantia ja on käynyt Suomessakin jokusen kerran.

Löysin kaupungilta myös elokuva- ja musiikkikaupan. Ensimmäisen dvd:n ostettuani – joka oli valmiiksi naarmuilla! – opin tarkistamaan kaupan tiskillä levyjen kunnon. Elokuvat muuten maksavat 4000 tugrukia eli vähän yli 2 euroa. Eilen olisin ostanut yhden Robin Williams –elokuvan. Nuoret myyjät suostuivat repimään muovikalvon auki ja laittamaan levyn dvd-soittimeen varmistaakseen, että se toimii. Ei toiminut! Levyn alapinta oli niin naarmuilla ja suttuinen, että he itsekin häkeltyivät siitä. No, ostin Kevin Costner –elokuvan The Guardian (kai vuodelta 2006) ja katsoin sen. Oikein hyvä, suosittelen. Kertoo Yhdysvaltojen rannikkovartioston pelastusuimareista (rescue swimmers). Extra-materiaaleista käy ilmi, että elokuvan rakenteita (mm. suurta allasta) oltiin rakentamassa Lousianan alueella vuonna 2005 kun hirmumyrsky Katrina iski. Allas piti rakentaa uudelleen toisaalle. Mutta juuri Katrinan-jälkeisessä pelastusoperaatiossa nuo helikopterista talojen katoille lasketut pelastajat tulivat koko kansan tietoisuuteen.

Olen joillekin teistä kertonutkin sähköposteissa, että olen löytänyt Helsingin webkamerat. Kuusi viikkoa täällä ei ole poistanut ikävää kotikaupunkiin – ja siihen ikävään on tosi hauska käydä kerran päivässä netissä katsomassa, miltä kauppatorilla (Eteläsatama), musiikkitalon työmaalla (Kiasma) ja Kaisaniemen puistossa (Lintukoto) näyttää. Linkki webkameroiden luetteloon löytyi Hesarin sivuilta http://omakaupunki.hs.fi/haku/web-kamerat Kun olen illalla kotona, näyttävät kamerat sopivasti – aikaeron vuoksi – noin keskipäivän valoisinta maisemaa.

Mielellään saat laittaa tähän blogiin kommenttia tai lähettää sähköpostia vaikkapa osoitteeseen aasian_auringossa@hotmail.com Lupaan vastata kaikkiin sähköposteihin. Kunhan uusi Visa-korttini saapuu ja saan ladattua Skypeen rahaa, pystyn myös itse soittamaan halvalla lankapuhelimiin joillekin, joilla sellainen vielä on!