Osa postin kautta lähetetyistä on todennäköisesti vielä matkalla. Suurin yllätys oli Vaasasta tullut joulupaketti minulle täysin tuntemattomilta Kylväjän työn ystäviltä. Jokainen meistä täällä – vaikkemme kukaan tunne heitä – sai samoin periaattein kootun paketin, jonka sisällöstä laitan tähän kuvan. Se ilahdutti aivan valtavasti – ja samalla todisti vääräksi minulle syksyllä annetun tiedon, että tänne ei voisi lähettää paketteja!! Syyksi mainittiin tullausongemat. Mutta ei sellaisia ongelmia näytä kuitenkaan olevan, joten… :) Tuossa paketissa muuten oli pieneen kuuseeni juuri sopiva tähti - tuo vaalea tuossa keskellä!Kirjoitan ystäväkirjeen tämän viikon lopussa, ja laitan siihen juttuja joulunvietostamme, ettei tule kahteen kertaan samat höpinät! Osa teistä blogin lukijoista kun saa myös ystäväkirjeet. Ja jos sinä et satu saamaan, niin ota yhteyttä kylvaja (at) kylvaja.fi ja ilmoittaudu postituslistalle, joko sähköiselle tai perinteiselle.
Kävin perjantaina ensimmäistä kertaa kaupungin kolmosalueella kaupoissa. Se on täältä noin 4 km:n päässä. Yksi valtakaduista, jonka molemmin puolin pitkän matkaa on aivan valtavasti kauppoja. Suurin osa on vaatekauppoja. Tosin kun mene erilaisista ovista sisälle, ei vastaan tulekaan länsimaisittain tyypillinen erillinen liike, jossa on tangoilla samaa vaatetta eri väriä ja kokoja, vaan ikään kuin kauppahalli. Vieri vieressä pieniä muutaman neliön kokoisia myyntipaikkoja, joissa on kolme seinää korkealle aivan täynnä tuotteita, pieni lasivitriini edessä ja yksi myyjä. Tällaisissa koloissa on usein kutakin tuotetta vain yksi kappale – jos ei se satu olemaan oikeaa kokoa tai väriä, niin pitää mennä eteenpäin. Näitä kaksikerroksisia ”halleja” tuntui olevan loputtomasti. Mutta aika väsyttävä kulkeminen niissä joskus kyllä kannattaa, sillä hinnat ovat paljon halvemmat kuin tyylikkäissä kauppakeskusmaisissa paikoissa. Vaikka minun puserokokoni on Suomessa yleensä M (40), ei täällä tahdo löytyä niin ”suurta” kokoa. Kamelinvillaisia neulepuseroita ja –takkeja on varmasti satoja eri malleja, joista moni ei miellytä minua, mutta nyt sattui seinällä näkymään miellyttävä. Ja ihmeellistä kyllä, myös sopivan kokoinen. Tosin – lienenkö lihonut alle kolmessa kuukaudessa reilusti vai muuten kasvanut suuremmaksi sillä – kokoni on nyt täkäläisittäin XL! Kaunis ja erittäin lämmin villatakki maksoi 51 000 tugrukia eli 30 euroa. Yhdellä myyjällä oli korealaisia puuvillaisia sukkahousuja. Kysyin isoja, sain käteeni koon 52-56! Kotona totesin, et sopivat nippanappa ja varmasti ensimmäisessä pesussa kutistuvat liian pieniksi.
Kuulin hiljattain joistakin meikäläisiä lähinnä huvittavista uskomuksista, joita täkäläisillä on. Hannalle oli kaksi eri ihmistä, ihan fiksuja ja opiskelleita, sanonut, että – maaseutuun verrattuna – Ulaanbaatarissa on niin monella ihmisellä silmälasit siksi, että täällä on niin paljon korkeita taloja!! Ilmeisesti päättely menee niin, että silmä ei voi levätä avarassa maisemassa vaan että näkökentässä on koko ajan esteitä ja silmä siis koko ajan tekee työtä.
Odottaville äideille annettaan muun muassa neuvoksi, ettei saa käyttää kynsilakkaa raskausaikana, koska vauva hengittää äidin kynsien kautta! Samoin heille sanotaan, että napa pitää suojata hyvin, koska äidin navasta on suora yhteys sikiöön. Niinpä odottavilla äideillä – meilläkin toimistolla on yksi – on vyötärön ympärille kiedottuna ylimääräinen shaali tai leveä kangas.
Avarasta maisemasta puheen ollen, ystäväni Hazid kertoi kokemuksestaan Amerikassa. Jälkikasvu asuu ilmeisesti Coloradon osavaltiossa, jossa ovat myös Kalliovuoret ja paljon metsää. Hazid ei osannut innostua maisemista millään tavalla – ennen kuin tuli vastaan sikäläinen autiomaa. Hän kertoi hämmästyttäneensä matkaseuraansa alkamalla ihastella karun – ja muiden mielestä tylsän – maiseman kauneutta! Tämä tuli esille näyttäessäni hänelle Hovskulin reissulla ottamiani ilmakuvia hyvin karuista maisemista ja puuttomista vuoristoalueista. (Yksi niistä kuvista on 14.12.07 kirjoituksen yhteydessä.) Minua tämä Mongolian karuus ei ainakaan vielä talvella ole pystynyt ihastuttamaan, ehkä kesän vihreys muuttaa näkemykseni. Me taidamme kaikki nähdä kauniina sellaisen ympäristön, missä olemme kasvaneet.
Siunausta uuteen vuoteesi - Herra kanssasi jokaisena sen päivänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti