Joulujuhlia

Sain minulle tuntemattomilta lähetysystäviltä Vaasasta joulupaketin. Minulle oli etukäteen sanottu, että tänne ei voi lähettää paketteja tulliongelmien vuoksi. Vaasan paketti kuitenkin tuli aivan ongelmitta, joten ilmeisesti tieto oli väärä. Paketissa oli joulukoristeita, ensi vuoden almanakka, Marimekon serviettejä ja ihania suklaa- ja salmiakkiyllätyksiä. Lämmin kiitos Ulla ja muut ystävät Vaasasta.

Perjantaina oli kielikoulussa joulujuhla. Se pidettiin katolisen kirkon kryptassa, joka on suuri kokoussali. Opiskelijat oli jaettu ryhmiin, 4 ulkomaisten opiskelijoiden ryhmää, kaksi mongolialaisten ryhmää ja kaksi ryhmää opettajia. Jokainen ryhmä sopi keskenään, mitä ruokaa tai jälkiruokaa he tuovat. Hanna toi rosollia ja minä luumukiisseliä. Ja jokainen esitti jonkin ohjelmanumeron, yleisimmin laulun. Mongoliopiskelijoiden joulukuvaelma oli suoraan sanottuna hieman poikkeava siitä mihin meillä Suomessa on totuttu. Kuvassa Maria pukeutuneena vaaleanpunaiseen korealaiseen täyspitkään pukuun, päässään silkkikukista tehty kranssi. Tietäjät olivat kolme tyttöä piikkikorkoisissa kengissään. Marian takana seisoi suuren tähden kantaja. Kesken esityksen tuli teknisiä ongelmia musiikin kanssa, jonka selviämistä odoteltiin monta minuuttia. Sitten alkoi kuulua nykyaikaista joulumusiikkia, jonka tahdissa Maria alkoi tanssittaa ensin Herodesta (ainoa mies näytelmässä), joka oli aivan hämmentynyt siitä, ja sitten tietäjiä – yhtä hämmentyneitä! Ruokaa oli reilusti. Kaikki saivat kiertää eri pöydissä ja poimia lautasilleen kaikkea, mitä löytyi.

Lauantaina kävin suurella kansantorilla etsimässä kenkiä. Ei ollut minun suurta kokoani (41) millään niistä myyjistä, joilta kysyin. Mutta löysin kamelinvillaiset täyspitkät villahousut, siis vähän kuin oikein paksut sukkahousut ilman sukkaosaa. Jo vain tarkeni mukavasti tänään vaikka niiden päällä oli vain hyvin kevyet ns. siistimmät mustat housut. Niin täällä pukeudutaan. Naisilla on erilaisten oikein kauniiden ja piukkojenkin vaatteiden alla monta yhtä piukkaa lämpökerrosta. Ostin myös kaksi eri kangasta juhlajakkua varten. Mongolinaiset rakastavat hienoa pukeutumista ja niinpä täältä saa aivan upeita kiiltäviä ja kimaltavia kankaita tosi edullisesti. Nyt jouluviikolla menen ompelijan luo teettämään niistä jakut.

Torin jälkeen menin paikallisen ystäväni Hazidin luo kylään. Näytin hänelle itse ottamiani valokuvia Helsingistä. Niitä katsottuaan hän totesi myötätuntoisesti jotenkin tähän tyyliin: ”Kuinka sä oot voinut lähteä pois tuolta ja tulla tänne! Eikö sun tee mieli mennä takaisin?” Hän näki heti, että Helsinki on siisti ja moderni kaupunki – toisin kuin UB. Meille syntyi myöhemmin aivan uskomattoman hyvä keskustelu – mutta siitä kerron seuraavassa ystäväkirjeessä tammikuun alussa. Jos haluat liittyä ystävä- ja tukirenkaaseeni, ota yhteyttä (Ev.-lut. lähetysyhdistys) Kylväjään Tikkurilaan puh. 09-253 254 00 tai kylvaja@kylvaja.fi. Sieltä saat myös ohjeet, jos sattuisit haluamaan antaa tälle työllemme Mongoliassa taloudellista tukea. Voin vakuuttaa, että tuki tulee tarpeeseen ja siitä iloitaan.

Eilen sunnuntaina olivat seurakunnissa joulujuhlat, koska täällä ei ole mitään ”joulunpyhiä”. Siis tällä viikolla on normaalisti 5 työpäivää. Tosin Kylväjällä suomalaisena työnantajana on nuo pyhät, joten myös toimistomme paikalliset työntekijät saivat näin 5 päivän vapaaputken. Ja saavat ensi viikonloppuna 4 päivää lisää, sillä uudenvuodenaattona monilla muillakin on vapaata. Seurakuntamme pieni tila oli aivan tupaten täynnä ihmisiä. Onneksi ennen saarnaa kaikki 10-vuotiaat ja sitä nuoremmat siirrettiin naapurissa olevan pienen ”Luther-keskuksen” tiloihin pyhäkouluun ja omaan ohjelmaansa. Odotettavissa on, että ensi sunnuntaina ei ole yhtä paljon ihmisiä. Valitettavan moni tulee joulujuhlaan lahjan tai aterian toivossa. Oli lasten joulukuvaelma, varhaisnuorten musiikkijuttu ja nuorten sketsi. Juhlan jälkeen nuoret tarjoilivat kaikille penkkeihin palan kermakakkua, joka annettiin kopiopaperipalan päällä – ilman lusikkaa. Ja jokaiselle pienen pullon vettä. Se oli siis Jeesuksen synttärikakkua! Kakkoskuvassa juhlan tekemiseen osallistuneet nuoret ja nuoret aikuiset. Sen alla nuori mies, joka yhtenä päivänä nopeasti maalasi neljä upeaa kuvaa, joista tuli seurakunnan tilan joulutaide-esitys. Kuvat on ”kehystetty” punaisella pakkausteipillä seinään.

Joulun sääennuste on täkäläisittäin leuto. Eilenkin oli iltapäivällä niin ”lämmin” että huomaamattani kävelin jonkin aikaa ilman hattua ja käsineitä. Yölämpötilaksi on näille päiville ennustettu n. -20 ja päivän ylimmäksi -8 – -11 C. Se on täällä vähän tähän aikaan vuodesta. Tänään jouluaattona meitä siis lähtee 5 henkeä jo puolilta päivin täältä kaupungista tunnin matkan päähän Zuunmodiin Minna ja Jarno Kokon ja Ruutin ja Saaran luokse. Siinä viidessä olemme me neljä Kylväjän sinkkunaista ja radiotalolta Markus. Useimmat meistä jäävät sinne yöksi, joten joulu tulee vietettyä oikein pitkän kaavan mukaan. Minna on jo etukäteen paistanut piparit ja perinteiset laatikot. Kaikkea täältä saa kun vain tietää paikat. Amerikkalaisesta Good Price -kaupasta saa jauhettua kanelia (ei muualta), Mercury-kauppahallista saa venäläistä perunajauhoa, kuivattuja taateleita, saksalaisia kermavaahtopulloja (joista oikea kerma tulee paineilmalla ulos vaahtona), puhdasta kaakaojauhoa (ilman maitoa ja sokeria) jne. Saksalainen kauppa lupasi ilmoittaa minulle, kun heille seuraavan kerran tulee puolalaista mustaherukkamehua. Tätäkö se globalisaatio on? Hyvää jouluviikkoa sinulle. Palaan tälle palstalle varmaan vielä ennen uutta vuotta.

Alimpana kuva kansainvälisen seurakunnan joulujuhlasta. Huomaa katosta roikkuvat valkoiset ja vaaleanpunaiset ilmapallot. Tuollaiset suoraan alas roikkuvat kiiltävät nauhat ovat tyypillinen ”joulukoriste” kaikissa liikkeissä ym.